lauantai 14. marraskuuta 2015

Tuli aamu.




Innosta kihisten eilen ajattelin että no nyt mulla on
 kauheesti kerrottavaa monen postauksen verran.

Tuli tämä aamu ja olen ihan sanaton.

Nyt ne kaikki tuntuu nyt ihan tyhmiltä.
Omat huolet ovat niin mitättömiä vaikkakin huolia silti, 
mutta selvitettävissä.




Minun pieneen päähän ei käy miten järkyttävän paha maailma voi olla.
Miten ihminen voi tehdä toiselle, sadoille, jotain noin kamalan raakaa?


Pahuudella ei ole mitään rajaa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti